Mistä rakentuu hyvä ja onnellinen elämä? – osa 1

19.10.2019 / Krista Laurila

Tämän hyvän kysymyksen ja monta toimivaa ajatusta löysin kesällä ilmestyneestä Toiskan filosofia –tietokirjasta, joka kuvaa onnistunutta lastensuojelutyötä eteläpohjalaisessa perhekoti Toiskassa.

Kesällä julkaistu kirja kuvaa perhekodin arkea, Toiskan entisten ja nykyisten kokemuksia sekä samalla niitä aineksia, joista hyvä itsetunto ja hyvä elämä rakentuvat.  

Millaisen vaikutuksen samat ainesosat työelämään siirrettynä synnyttäisivät?

Yhteisesti jaetut arvot

Toiskalaisten arjessa arvostava suhtautuminen ja empaattinen tapa käsitellä asioita ovat arjen toimintamalleja, joita vaalitaan vuorovaikutuksessa niin nuorten, heidän perheittensä kuin muidenkin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Pitämällä tiukasti kiinni yhdessä sovituista toimintatavoista, rakennetaan uskoa positiiviseen huomiseen ja edellytyksiä ymmärtää tekijöitä nuorten haasteiden taustalla. Yhteiset arvot, yhdessä sovitut toimintatavat ja niihin sitoutuminen huomioidaan myös uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. 

Yhteisesti jaetuilla arvoilla ja asenteella on tutkittua merkitystä hyvän työkyvyn rakentajana. Kun arvot ja asenteet tehdään näkyviksi työyhteisön arjessa, yhteisistä tavoitteista sopimisesta ja arjen toimintamallien kehittämisestä tulee aiempaa helpompaa. Siinä sivussa opitaan ymmärtämään tekijöitä työkaverin toiminnan taustalla kuin huomaamatta.

Toimivaa, eikö totta?

Taidot kohdata, kuunnella ja ymmärtää

Toiskassa on toimittu systeemisen lastensuojelun periaatteiden mukaisesti 26 vuotta. Perhekodin arki nähdään ennen kaikkea tiimityönä ja vastavuoroisena vaikuttamisena, jossa keskinäinen luottamus on onnistumisen edellytys.

Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri työyhteisössä sekä tietoinen uusien näkökulmien hakeminen rikastuttavat työyhteisöä ja luovat pohjaa vuorovaikutukselle myös muiden kanssa. Toimiva vuorovaikutus luo työyhteisölle hyvät edellytykset toimia. Hyvä vuorovaikutus ei synny itsestään, vaan johdonmukaisen työskentelyn tuloksena.

Vuorovaikutuksen syntymiseen voit vaikuttaa monin eri keinoin: mm. esimiestyöllä, mahdollistamalla säännölliset kohtaamiset ja hitaankin pohdiskelun foorumit työkavereiden kesken. Hyväksymällä, arvostamalla, kuuntelemalla ja luottamalla sekä auttamalla ymmärtämään erilaisuutta. Kun työyhteisön vuorovaikutuksessa ilmenee ongelmia, työnohjaus on työtapa, joka voi auttaa vuorovaikutuksen haasteiden ratkomisessa.

Toiskassa huomaa, että ihmiset oikeasti välittää…Välillä sanotaan ”lakkaa nyt se sekoilu!” ja sanotaan ”huomenta” ja ”hyvää yötä”. Jos on ollut huono päivä, niin illalla tulee viesti, että ”onko kaikki ok, nukukko tuvassa yötä?” … Tulee tosi hyvä fiilis, kun joku oikeasti kiinnittää huomiota siihen mun tilanteeseen.

– tyttö, asuu Toiskassa  

Millä mielellä sinä kohtasit työkaverisi tänään?

-Krista

********

Krista Laurila / Covis Partners Oy
krista.laurila@covis.fi
www.covis.fi

Kirjoittaja on johdon työnohjaaja, kouluttaja ja viestinnän asiantuntija, jonka mielestä työ maistuu parhaimmalta hyvässä ja luotettavassa seurassa nautittuna. 

Toinen osa kirjan herättämistä ajatuksista julkaistaan Coviksen blogissa myöhemmin.