Onko työstä palautuminen sinulle suoritus muiden joukossa? Vai osaatko palautua itsellesi parhaalla tavalla, omia tarpeitasi kuunnellen? Työstä palautuminen tarkoittaa kehon ja mielen elpymistä työn rasituksista. Kuulostaa helpolta, mutta ei välttämättä sitä ole.
Työhön liittyvästä kuormituksesta palautuessa keskeistä on arjen tasapainottaminen, vastapainon saaminen työlle. Vaikka palautumiseen tarvitaan taukoja ja palauttavia hetkiä myös työpäivän aikana, valtaosa palautumisesta tapahtuu vapaa-ajalla: iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Palautuminen on riittävää, kun vapaan jälkeen tuntee olevansa virkistynyt ja valmis palaamaan töihin.
Jokainen meistä palautuu parhaiten tavalla, joka sopii juuri itselle. Hyvä ja riittävä uni on useimmille ehdoton ykkönen, ja suuri osa palautumisesta tapahtuukin nukkuessa. Yhdysvalloissa vuonna 2014 kehitetty DRAMMA-malli avaa tutkimukseen perustuvia keinoja työstä palautumiseen. Malli lisää ymmärrystä omista tarpeista ja antaa vinkkejä itselle sopivan työkalupakin rakentamiseen.
Tunnista omat palautumiskeinosi
DRAMMA sisältää kuusi psykologista perustarvetta:
- työstä irrottautuminen,
- rentoutuminen,
- autonomia eli omaehtoisuus,
- taidonhallinta,
- merkityksellisyys ja
- yhteenkuuluvuus.
Jo pysähtyminen pohtimaan näiden merkitystä oman palautumisen näkökulmasta käynnistää matkan kohti hyvää palautumista. Kuten mitä tahansa taitoa, palautumista on mahdollista oppia. Kun oppii huolehtimaan omien palautumistarpeiden täyttämisestä itse, ennaltaehkäisee samalla ongelmien syntyä. Eri tapoja palautua voi soveltaa päällekkäin tai limittäin, omaan elämäntilanteeseen kulloinkin sopivasti. Fyysinen palautuminen ja psykologinen palautuminen toteutuvat usein vähän eri tahtiin, joten tärkeää on löytää tasapaino.
Onnistunut palautuminen suojaa parhaimmillaan uupumukselta ja mielenterveysongelmilta. Hyviä keinoja työstä irrottautumiseen ja rentoutumiseen ovat liikunta ja muut vapaa-ajan aktiviteetit. Ne tukevat erityisesti fyysistä palautumista.
Läheisten ja ystävien kanssa vietetty aika leikkien, pelaten, ruokaa laittaen tai seurustellen tarjoaa rentouttavaa yhdessäoloa ja yhteenkuuluvuutta, joka nollaa henkistä kuormitusta. Monelle kesämökki tai loma ulkomailla tarjoaa rentoa oleilua, autonomiaa ja mahdollisuutta toteuttaa omia unelmia.
Ei pelkkää rentoutumista
Vapaa-aika ei tietenkään ole vain relaamista ja joutenoloa varten, vaikka niillekin on hyvä varata aikaa. Uusien asioiden tai taitojen opettelu omaan tahtiin ja pelkästä mielenkiinnosta voi olla hyvinkin palauttavaa. Onnistumiset ja merkityksellisyyden kokemukset ovat tärkeä vastapaino työn aiheuttamalle kiireelle, kuormitukselle ja stressille.
Palautumisen taidosta ei kuitenkaan pidä tehdä uutta suorittamista. Vapaa-aikaa tarvitaan kaikkea sitä varten, mikä meille yksityiselämässä on merkityksellistä ja tärkeää.
DRAMMAn kuusi palautumisen kokemusta parantavat elämänlaatua ja edistävät hyvää oloa. Onnistunut palautuminen lisää myös työhyvinvointia ja aikaansaamisen iloa, motivaatiota ja jaksamista.
Omat konstini
Arvelen, että aika monella on samankaltainen kokemus ruuhkavuosilta kuin minulla vuosia sitten.
Työn ja perhearjen pyörityksessä omaa aikaa ei juuri ollut. Kirjojen lukeminen houkutti, mutta koin huonoa omaatuntoa, jos tartuin muuhun kuin työn kannalta tarpeelliseen opukseen. Kun vapaa-aikaa oli vähän, löysin runot ja aforismit, lyhyet mietelauseet. Kirjailija Leo Tolstoi on sanonut:
”Lyhyet ajatukset ovat siitä hyviä, että ne panevat lukijan itsensäkin ajattelemaan”.
Oivaltavat elämänviisaudet muuttivat suhtautumistani ympäröivään maailmaan ja hektiseen työelämään. Ruuhkavuosieni aikaan DRAMMA-mallia ei vielä ollut, mutta kun nyt tarkastelen mallin osa-alueita, tunnistan yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden kokemusten auttaneen minua arjen haasteiden keskellä.
Kun olin kotona kuopuksen ollessa taapero, kaipasin takaisin töihin toteuttamaan tauolle jääneitä urahaaveitani. Asioiden tärkeysjärjestys kirkastui, kun luin Eeva Kilven kokoelmasta Terveisin (1976) lyhyen runon:
“Lapseni pöydän ympärillä: nämä ovat niitä ihmisiä,
joille minut on tarkoitettu olemaan hyvä.”
Lasten kasvettua yöpöydälleni alkoi ilmestyä kaunokirjallisuutta, muistelmia ja henkilöhistorioita sekä puutarhainnostuksen myötä puutarhaoppaita. Lukeminen on siitä mainio palautumiskeino, että siinä mieli lepää, mutta ajatukset liikkuvat. Keskittynyt, syvällinen lukeminen vie ihanaan flow-tilaan.
Toinen tärkeä palautumiskeinoni on puutarhassa puuhastelu. Puutarha ei ole koskaan valmis, eikä pidäkään olla. Parasta on juuri se, että oma piha muuttuu koko ajan ja tuottaa mielihyvää, välillä toki pettymyksiäkin. Puutarhassa saa olla oma pomonsa ja voi heti nauttia työnsä tuloksista. Mikäpä sen rentouttavampaa! Sitä paitsi kumartelut ja kurkottelut, kuopankaivuut ja kärräämiset käyvät myös liikunnasta.
Puutarhureillekin on omia mietelauseita. Tulevaisuuden unelmapuutarhat –ohjelmassa 7.4.2022 tanskalainen Peter Wibroe totesi:
“Tärkeintä ei ole puutarha, vaan tunne, jonka puutarha synnyttää.”
Siitä on tullut voimalauseeni.
t. Riitta
