Riidan hinta kasvaa joka viikko

Jos viiden hengen tiimissä jokainen käyttää päivässä 20 minuuttia kiertoteiden keksimiseen tai varmisteluun, se tekee jo viikossa reilusti yhden henkilön työpäivän verran ajankäyttöä hukkaan. Puhumattakaan siitä energiasyöpöstä, jonka työntekijät kohtaavat omituisten vuorovaikutuksen koreografioiden muodossa. Riita, vaikka pienikin, todella väsyttää ja kuormittaa.

Työn sujumattomuudella on näkyvä hinta sairauspoissaoloina, vaihtuvuuden ja rekrytoinnin kustannuksina sekä työn virheinä, mahdollisina asiakasmenetyksinä ja esihenkilön ajankäyttönä. 

Näkymätön hinta kasvaa työyhteisön luottamuksen puutteena, toimimattomina kokouksina, joissa olennainen jää sanomatta, ideoiden ja aloitteellisuuden katoamisena ja kuormittumisena. Töihin ei ole enää kiva tulla.

Työrauha kannattaa palauttaa nopeasti

Konfliktit eskaloituvat vaiheittain. On aina helpompi palauttaa työrauha aikaisemmin kuin myöhemmin. Esihenkilön tehtävä onkin mennä kohti kuprua, jos haistaa palaneen käryä.

Friedrich Glasl on itävaltalainen konfliktitutkija ja organisaatiokonsultti. Hänen yhdeksänportainen mallinsa kuvaa, miten konflikti kärjistyy vaihe vaiheelta vaikeammaksi. Portaat voi tiivistää kolmeen tasoon. Jokainen askel alaspäin tapahtuu melkein huomaamatta, mutta takaisin ylös on selvästi vaikeampi päästä. Siksi asiaan on tärkeää tarttua nopeasti. Glaslin portaita on tarkemmin esitetty Perttu Salovaaran kirjassa Johtopäätös (2020).

Taso 1: Molemmat voivat vielä voittaa (win–win)

Näkemykset törmäävät, ja jännite alkaa tuntua. Keskustelu on vielä asiallista, mutta työpaikalla sama erimielisyys vaikkapa työnjaosta nousee esiin palaverista toiseen. Ajattelu alkaa mustavalkoistua ja kuuntelu vähentyä. Omaa kantaa puolustetaan ja toisen argumentit torjutaan. Palavereista tulee väittelyitä, joissa lasketaan pisteitä. Aletaan toimia omin päin (koska puhuminen koetaan hyödyttömäksi) ja empatia alkaa heiketä. Tiedonkulku alkaa vaikeutua työkavereiden välillä.

Tässä vaiheessa työyhteisö saattaa selvitä työrauhan puolelle omin voimin, kun esihenkilö tarttuu asiaan ja puheyhteys onnistutaan palauttamaan.

Taso 2: Toinen voittaa, toinen häviää (win–lose)

Riita siirtyy asiasta henkilöihin. Toisesta muodostuu kielteinen stereotypia ("hän on aina tuollainen"), ja työpaikalla syntyy leirejä. Kahvihuone hiljenee tai ihmiset tarkkailevat, keitä muita siellä on ennen kuin menevät tauolle. Luottamus romahtaa, eikä anteeksipyyntöä enää uskota. Palaverissa nöyryytetään julkisesti, kaivetaan vanhoja virheitä esiin tai vedotaan esihenkilöön "todisteiden" kanssa. Saatetaan esittää uhkavaatimuksia "joko hän tai minä", uhata irtisanoutumisella tai ammattiliittoon ja lakimieheen vetoaminen toimii painostuksen välineenä.

Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa käynnistää työyhteisösovittelu ulkopuolisen sovittelijan avulla. Sen voi tehdä jo ensimmäisellä tasolla, jos tuntuu, että osaamista tai aikaa ei riitä, tai jos esihenkilö on itse osallisena ristiriidassa tai se on muuten laajalle levinnyt. Ratkaisu on kuitenkin vielä työyhteisöllä itsellään, kun se sovitteluprosessissa yhdessä etsitään.

Taso 3: Molemmat häviävät (lose–lose)

Tämän tason ilmiöt ovat onneksi työyhteisöissä harvinaisempia, mutta pitkittyneissä kiusaamistilanteissa näihinkin voi törmätä. Tällä konfliktin tasolla tavoitteeksi tulee toisen vahingoittaminen. Myös oma vahinko hyväksytään, kunhan toinen kärsii enemmän. Lopulta toinen halutaan kaataa hinnalla millä hyvänsä, vaikka itse kaatuisi samalla.

Tässä vaiheessa sopu ei välttämättä enää löydy osapuolten itsensä kautta, vaan ratkaisijaksi saatetaan tarvita ulkopuolisia määräyksiä, johdon vallankäyttöä, esim. työpisteen siirtämisiä, irtisanomisia tai muuta tilanteeseen nähden osuvaa.

Hyvä työilmapiiri ei ole luksusta, se on tuotannontekijä

Työ sujuu, kun työyhteisö tietää perustehtävänsä ja voi käyttää osaamisensa ja energiansa sen tekemiseen. Jos riita on heilauttanut työntekijät sivuun omasta työstään, kannattaa asiaan reagoida herkästi ja kummempia ihmettelemättä.

Tule webinaariin

Tule mukaan "Signaaleja työyhteisön ristiriidoista – sovittelutaitoja esihenkilölle" -aamuwebinaariin. Webinaari sopii erinomaisesti esihenkilöille ja heitä tukeville HR-asiantuntijoille sekä työsuojeluvaltuutetuille ja työkykykoordinaattoreille. Aiheesta ovat keskustelemassa Covis Partnersin kokeneet työelämäosaajat Päivi Katajamäki ja Henna Laukka.

Kaikille avoin ja maksuton webinaari 29.9. klo 9-10. Tervetuloa! Ilmoittaudu webinaariin.

Henna Laukka

Kirjoittaja on ohjaavan keskustelun ja hiljaisen osaamisen ammattilainen, joka syttyy erilaisten ihmisten erilaisesta ajattelusta ja sovittelijana huomioi myös ennakkoajatusten ja sanattoman viestinnän voiman.

Lue lisää työyhteisösovittelusta.

henna.laukka@covis.fi | 050 555 7899