Hyvä tekemisen meininki ei synny itsestään

Kun sinulta tiedustellaan sinulle merkityksellisintä työkaveria, ketä ajattelet? Millaisista aineksista kaveruutenne rakentuu?
Miten yhteisestä ymmärryksestä ja tekemisestä on tullut mahdollista? Miten kannatte vastuuta tämän jatkumisesta? Jatkuuko kaveruutenne myös silloin, kun yhteinen aika työssä on jo taakse jäänyttä elämää?

Tarve kohdata ja kuulua joukkoon ovat ihmisen perustarpeita

Kulunut kevät on tehnyt livetapaamisista myös monilla työpaikoilla taas mahdollisia. Kevään valmennuksissa olemmekin saaneet todistaa puhdasta iloa, kun ”voi vain mennä työkaverin ovelle ja kysyä”.

Tunne kuulumisesta joukkoon ja oman työn merkityksellisyydestä osana isompaa kokonaisuutta ovatkin yksi toimintaamme ohjaavia perustarpeita. Kun kysymyksille mitä, miten ja miksi on työyhteisössä oma aikansa ja paikkansa, näiden perustarpeiden toteutumisesta tulee aidosti mahdollista.

Hyvän työyhteisöviestinnän merkitys korostuu ajassa, jossa monia aloja vaivaa kriittinenkin työvoimapula ja työntekijöiden kynnys vaihtaa työpaikkaa on matala.

Keskinäinen yhteys rakentuu vuorovaikutuksessa

Palataan työkaveriisi. Kuinka paljon aikaa ja millaista työtä on vaadittu keskinäisen yhteytenne rakentamiseksi? Mitä tämä on vaatinut sinulta? Entä työkaveriltasi? Millaisin eväin selviätte haastavista tilanteista?

Onnistunut viestintä niin työkaverina kuin esim. lähiesihenkilönä edellyttää monipuolisia taitoja.
Mitä tärkeämmästä ja/tai monimutkaisemmasta asiasta on kysymys, sitä enemmän tarvitaan toistoja ja vuoropuhelua, jolloin yhteisen ymmärryksen varmistamisesta tulee aidosti mahdollista.

  • Miten kuuntelen?
  • Miten osaan lukea ilmeitä, eleitä ja tunnelmia?
  • Miten osaan sanoittaa omat ajatukseni ehkä vaikealtakin tuntuvasta asiasta?
  • Miten viestin ja toimin ihmisen kanssa, jonka tapa ajatella ja toimia poikkeaa täysin omastani?

Nämä kaikki vaikuttavat siihen, miten rakentuu silta kohti yhteisiä tavoitteita. Ihmisten välinen keskinäinen yhteys ja luottamus rakennetaan vain puhumalla ja kuuntelemalla. Ei vain jakelemalla  yksisuuntaisesti mitä- ja miten -faktoja.

Hyvä työyhteisöviestintään tarvitaan ihmisten ennen kaikkea psykologisten perustarpeiden ymmärtämistä ja niihin reagoimista tietoisella tavalla.
Onnistutko vai et – vuorovaikutusprosessin toiselle osapuolelle syntyvä kokemus ratkaisee tämän.

Kun seuraavan kerran avaat työpaikan oven, esitä itsellesi ystävältä oppimani hyvä kysymys: Mitä tuli töihin, kun minä tulin?