Tuunaamalla tulosta?

30.10.2019 / Riitta Saarinen

Työelämän nopeat muutokset ja epävarmuus koettelevat ihmisen jaksamista ja sisäistä motivaatiota. Kiire on jatkuvaa, ja työn merkityksellisyyden kokemus on koetuksella. Paljon puhuttu työn imu voi kuulostaa pilkanteolta. Auttaisiko työn tuunaaminen?

Työn tuunaaminen (job crafting) on työntekijän itsensä ideoimaa ja toteuttamaa, työn muovaamista omia vahvuuksia, arvoja ja motivaatiota vastaavaksi. Se on pieniä muutoksia, joita voi toteuttaa nykyisen työn sisällä.  Avainasemassa on tuunaajan tavoite kokea työssään entistä enemmän tyytyväisyyttä ja parempaa oloa.

Tutkittua tietoa

Työn tuunaamista tutkitaan tällä hetkellä paljon, myös Suomessa.

Meillä tehtävän tutkimuksen edelläkävijä on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Hänen mukaansa tuunaaminen vaalii työn imua, suojelee työuupumukselta ja johtaa parempaan työssä suoriutumiseen.

Työtään tuunaavat kokevat työnsä mielekkäämmäksi, ovat luovempia ja jaksavat työelämässä pidempään. Lue lisää: www.ttl.fi

Jotakin uutta, jotakin vanhaa

Työn tuunaaminen on terminä ja tutkimuskohteena uusi, mutta työelämässä pitkään olleet muistavat, miten filosofi Esa Saarinen kiersi vuosituhannen vaihteessa maata luennoimassa mm. arkipäivän luovuudesta ja kukoistususkosta. Saarinen muistutti, että meillä jokaisella on mahdollisuus muokata työtämme mielekkäämmäksi ja vahvistaa käsitystämme oman työmme merkityksestä, tuntea ylpeyttä tekemästämme työstä.

Työn tuunaaminen on pieniä muutoksia, joita voi toteuttaa nykyisen työn sisällä. Se vaalii työniloa ja suojelee työuupumukselta.

Tuoreiden tutkimustulosten mukaan työntekijä, joka on motivoitunut ja nauttii omasta työstään, kestää paremmin vastoinkäymisiä, sopeutuu paremmin muutoksiin ja on myös tuottavampi työnantajalle. Esa Saarisen ja myös työn tuunaamisen ydinviesti on, että jokainen on oman työnsä paras asiantuntija.

Oikeanlaista johtamista

Työn tuunaaminen haastaa perinteisen ajattelutavan, jossa työn ja työympäristön kehittäminen on pelkästään työnantajan vastuulla. Johtamisen merkitystä työn tuunaaminen ei poista. Kuunteleva ja kannustava, palveleva esimies saa ihmiset innostumaan omasta työstään ja kehittämään sitä.

Yksi palvelevan johtamisen avainsanoista on vastuuttaminen. Tulosta syntyy, kun työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan, mutta samalla hänellä on vapaus päättää keinoista työn tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuunteleva ja kannustava, palveleva esimies saa ihmiset innostumaan omasta työstään ja kehittämään sitä.

Esimiehen suhtautuminen työntekijään työnsä parhaana asiantuntijana synnyttää energiaa, joka näkyy työn imuna ja tuloksellisuutena. Erityisen hyvin tämä pätee mielestäni ikääntyviin, työnsä hyvin hallitseviin konkareihin. Jos heiltä viedään työn merkityksellisyyden kokemus, eläköitymisvauhti kiihtyy.

Tuunaaminen on arkipäiväisiä asioita

Hyvä työssä suoriutuminen on paljon muutakin kuin sovittujen työtehtävien tekemistä. Kaiken kiireen ja kaaoksen keskellä kannattaa pysähtyä miettimään omaa työarkeaan. On tehtäviä, jotka on tehtävä tietyllä tavalla lainsäädännön tai muun ohjeistuksen perusteella. Mutta joka alalla voi tehdä pieniä muutoksia omiin toimintatapoihinsa.

Rutiinien rikkominen saattaa auttaa näkemään asioita uudesta näkökulmasta. Kysy itseltäsi:

  • Mihin käytän työssäoloaikani?
  • Kuinka voin tehdä toistuvat rutiinit itselleni sopivammalla tavalla?  Onko kaikki edes tarpeen?
  • Mikä tuottaa minulle eniten työniloa?
  • Saanko vaihtelua työhöni rytmittämällä tai tauottamalla työtäni uudella tavalla?  
  • Voinko kokeilla työssäni jotakin uutta, josta olen aina unelmoinut?
  • Miten voin hyödyntää omaa osaamistani vieläkin paremmin?
  • Miten voin parantaa työyhteisöni sisäisiä vuorovaikutussuhteita?

-Riitta

********

Riitta Saarinen / Covis Partners Oy
riitta.saarinen@covis.fi
www.covis.fi

Kirjoittaja on henkilöstönkehittäjä ja työuravalmentaja, jonka mielestä tärkeintä työssä on merkityksellisyyden kokemus.



Mistä rakentuu hyvä ja onnellinen elämä? – osa 1

19.10.2019 / Krista Laurila

Tämän hyvän kysymyksen ja monta toimivaa ajatusta löysin kesällä ilmestyneestä Toiskan filosofia –tietokirjasta, joka kuvaa onnistunutta lastensuojelutyötä eteläpohjalaisessa perhekoti Toiskassa.

Kesällä julkaistu kirja kuvaa perhekodin arkea, Toiskan entisten ja nykyisten kokemuksia sekä samalla niitä aineksia, joista hyvä itsetunto ja hyvä elämä rakentuvat.  

Millaisen vaikutuksen samat ainesosat työelämään siirrettynä synnyttäisivät?

Yhteisesti jaetut arvot

Toiskalaisten arjessa arvostava suhtautuminen ja empaattinen tapa käsitellä asioita ovat arjen toimintamalleja, joita vaalitaan vuorovaikutuksessa niin nuorten, heidän perheittensä kuin muidenkin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Pitämällä tiukasti kiinni yhdessä sovituista toimintatavoista, rakennetaan uskoa positiiviseen huomiseen ja edellytyksiä ymmärtää tekijöitä nuorten haasteiden taustalla. Yhteiset arvot, yhdessä sovitut toimintatavat ja niihin sitoutuminen huomioidaan myös uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. 

Yhteisesti jaetuilla arvoilla ja asenteella on tutkittua merkitystä hyvän työkyvyn rakentajana. Kun arvot ja asenteet tehdään näkyviksi työyhteisön arjessa, yhteisistä tavoitteista sopimisesta ja arjen toimintamallien kehittämisestä tulee aiempaa helpompaa. Siinä sivussa opitaan ymmärtämään tekijöitä työkaverin toiminnan taustalla kuin huomaamatta.

Toimivaa, eikö totta?

Taidot kohdata, kuunnella ja ymmärtää

Toiskassa on toimittu systeemisen lastensuojelun periaatteiden mukaisesti 26 vuotta. Perhekodin arki nähdään ennen kaikkea tiimityönä ja vastavuoroisena vaikuttamisena, jossa keskinäinen luottamus on onnistumisen edellytys.

Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri työyhteisössä sekä tietoinen uusien näkökulmien hakeminen rikastuttavat työyhteisöä ja luovat pohjaa vuorovaikutukselle myös muiden kanssa. Toimiva vuorovaikutus luo työyhteisölle hyvät edellytykset toimia. Hyvä vuorovaikutus ei synny itsestään, vaan johdonmukaisen työskentelyn tuloksena.

Vuorovaikutuksen syntymiseen voit vaikuttaa monin eri keinoin: mm. esimiestyöllä, mahdollistamalla säännölliset kohtaamiset ja hitaankin pohdiskelun foorumit työkavereiden kesken. Hyväksymällä, arvostamalla, kuuntelemalla ja luottamalla sekä auttamalla ymmärtämään erilaisuutta. Kun työyhteisön vuorovaikutuksessa ilmenee ongelmia, työnohjaus on työtapa, joka voi auttaa vuorovaikutuksen haasteiden ratkomisessa.

Toiskassa huomaa, että ihmiset oikeasti välittää…Välillä sanotaan ”lakkaa nyt se sekoilu!” ja sanotaan ”huomenta” ja ”hyvää yötä”. Jos on ollut huono päivä, niin illalla tulee viesti, että ”onko kaikki ok, nukukko tuvassa yötä?” … Tulee tosi hyvä fiilis, kun joku oikeasti kiinnittää huomiota siihen mun tilanteeseen.

– tyttö, asuu Toiskassa  

Millä mielellä sinä kohtasit työkaverisi tänään?

-Krista

********

Krista Laurila / Covis Partners Oy
krista.laurila@covis.fi
www.covis.fi

Kirjoittaja on johdon työnohjaaja, kouluttaja ja viestinnän asiantuntija, jonka mielestä työ maistuu parhaimmalta hyvässä ja luotettavassa seurassa nautittuna. 

Toinen osa kirjan herättämistä ajatuksista julkaistaan Coviksen blogissa myöhemmin.


Kun työ ei nappaa

7.2.2018 / Esko Salmi

Paljon puhuttu ja kirjoitettu ilmiö työmaailmassa on loppuun palaminen, burn out. Vähemmälle huomiolle on jäänyt motivoitumattomuus, kiinnostamattomuus työtä kohtaan.  Tosin viime aikoina aiheesta on lehtiartikkeleita nähty – näissä on puhuttu aiheesta termillä bore out. 

Mistä on kyse jos aiemmin motivoinut työ ei kiinnosta? Mitä ilmiön takaa voi löytyä?

Moniarvoinen työ, moniarvoinen elämä

Työhön liittyy paljon arvoja. Takavuosikymmeninä kenties riitti se, että työstä saatiin palkkaa, jolla rakennettiin perheelle talo ja taattiin perheen toimeentulo. Tänään ei välttämättä ole näin. Työ merkitsee enemmän kuin vain aineellista toimeentuloa. Työhön liittyy yhä voimakkaammin sen tarkoitus ja merkitys. Haluamme tehdä työtä, jolla on tarkoitus, ei pelkästään meille itsellemme, vaan myös jollekin muulle. Kaikilla niillä, jotka ovat töissä, on asiakkaita. Teemme töitä aina myös jollekin toiselle, emme vain itsellemme. 

Jos tämä näky työn tarkoituksesta alkaa kadota, voi seurauksena olla turhautumista ja ikävystymistä. Tällainen tilanne tulee eteen muun muassa silloin, kun työntekijä kokee että aidolle asiakastyölle – sille ”oikealle työlle” – ei ole riittävästi aikaa, vaan erilaiset hallinnon rutiinit, tilastoinnit, selvitykset yms., alkavat viedä suhteettomasti aikaa. Seurauksena on eettinen stressi ja paha olo.

Työhön liittyy yhä voimakkaammin sen tarkoitus ja merkitys. Haluamme tehdä työtä, jolla on tarkoitus, ei pelkästään meille itsellemme, vaan myös jollekin muulle.

Eräs tekijä, joka johtaa samankaltaisiin tuntemuksiin on se, että työ, jota henkilö tekee, ei vain yksinkertaisesti enää kiinnosta. On inhimillistä, että sama työ ei välttämättä jaksa kiinnostaa läpi työhistorian.Työ, joka joskus on aidosti kutsunut tekijäänsä, ei vain sitä enää tee. Tämän tunnistaminen on tärkeää, sillä muutoin henkilö voi hyvinkin löytää itsensä jonkinasteisen masennuksen polulta. Tällöin tulee aidosti miettiä, mikä nyt sitten elämässä kutsuu. Työpaikan vaihtaminen ei välttämättä tuo ratkaisua kuin hetkeksi. Tulee aidosti pysähtyä pohtimaan oman elämän arvoja – mitä arvoja haluan elää todeksi, millä tavoin haluan työni kautta tehdä tätä maailmaa paremmaksi.

Tällaisiin tilanteisiin saattaa liittyä myös hyvin yksiarvoista elämää – työstä on tullut elämää kannatteleva voima.  Ja jos tuo voima alkaa hiipua, koko elämästä katoaa mielekkyys. Onkin äärimmäisen tärkeää, että elämämme on moniarvoista: emme elä yksistään työlle, samoin kuin emme myöskään yksistään perheelle tai yksistään harrastuksille. Meidän tulee löytää mielekkyyttä ja tarkoituksellisuutta muualtakin kuin työstä.

Aivotkin väsyvät

Työn nappaamattomuus voi olla myös seurausta väsymyksestä, joka ei kuitenkaan ole vielä uupumusasteista. Se voi olla seurausta aivojen väsymisestä.

“On olennaista, että itse kukin huolehtii ja kantaa vastuunsa oman elämänsä moniarvoisuudesta. Työ on kuitenkin vain työtä – tärkeä osa elämää, mutta ei kuitenkaan kaikki.”

Monien työ on aivoja kuormittavaa; pohtimista, analysointia, kuormittavia ihmissuhdetilanteita, aikataulupaineita, nopeita siirtymisiä tilanteista toisiin.  Kalenteri täyttyy tavalla, missä aivojen lepuuttamiselle ei ole tilaa, missä lounas korvataan proteiinipatukalla siirryttäessä palaverista toiseen. Kuormitus jää päälle, ”kone” käy koko ajan ja työt seuraavat ajatuksissa vapaa-ajalle.  Miten helppo sinun on ”jättää” työt työpaikalle ajatusten tasolla?  

On olennaista, että työn kuormittavuus ei ole liiallista, ja että itse kukin huolehtii ja kantaa vastuunsa oman elämänsä moniarvoisuudesta.  Työ on kuitenkin vain työtä – tärkeä osa elämää, mutta ei kuitenkaan kaikki. 

Kun tämä huomioidaan, silloin paitsi työssä, myös koko elämässä on tolkku mukana!

-Esko

*********


Esko Salmi / Covis Partners Oy
esko.salmi@covis.fi
www.covis.fi

Kirjoittaja on valmentaja, työnohjaaja STOry, työyhteisösovittelija ja logoterapeutti LIF® , joka voi koska tahansa tulla pitämään parin tunnin luennon tämän blogiartikkelin aiheesta. Työskentelyä siivittää Anne Friedin ajatus: “Elämme sen keskellä mitä on, tulevaisuus kasvaa siitä, miten elämme.”


Murros tilitoimistotyössä

Tilitoimistotyö on hitaassa murroksessa, jossa kahden erilaisen työtavan on elettävä rinnakkain. Mikä on tämä murros, ja millaisia asioita se vaatii tilitoimistojen työyhteisöiltä? Löydätkö itsesi esityksen jaottelusta tilitoimiston asiakkaana? Covis Partners järjesti keskustelutilaisuuden tilitoimistoyrittäjien kanssa. Ajatuksia on vedetty yhteen oheiseen esitykseen.


Vuorovaikutteisuudella kohti yhteistä näkemystä

Organisaatiossa oli tapahtunut isoja muutoksia niin ylimmässä johdossa kuin keskijohdossakin ja suorittavan tason toiminta oli muutettu tiimimäiseksi. Suorittavan tason työntekijät ovat tottuneet kantamaan itsenäisesti vastuun omasta alueestaan ja he ovat omien työtehtäviensä asiantuntijoita. Organisaatiolla oli lisäksi uudenlaisia taloudellisia haasteita ja kustannuksia karsittiin myös toimintoja karsimalla ja väkeä vähentämällä. Työntekijät olivat hämmentyneitä ja vihaisiakin: ”Tämä on ennenkuulumatonta. Kuinka näin voidaan tehdä?” Lue lisää…